Puhelimen muistiinpanoihin on taas kertynyt suuri määrä irrallisia ajatuksia ja aiheita mistä haluaisin kirjoittaa. Joka viikko mietin, että tällä viikolla kokoan niitä blogiin, mutta ajatustasolle se on joka kerta jäänyt. Mutta nyt vihdoin tässä osa niistä, olkaat hyvä.
Minut vakinaistettiin töissä. Vielä ei ole punaista tupaa, perunapeltoa tai kultaistanoutajaa (joita en edes halua), mutta edes se vakituinen työpaikka löytyy. Outoa ja helpottavaa ajatella, ettei tarvitse enää yrittää keksiä varasuunnitelmia, että mitäs jos työt ei jatkukaan. Eihän sitä toki nytkään ikinä tiedä mitä tulevaisuudessa tapahtuu, mutta vakipaikka tuo edes jotain varmuutta.
Elämäni aikana olen tehnyt monet kerrat ammatinvalintatestejä ja niistä on tullut hyvin erilaisia aloja vaihtoehdoiksi. Yksi harvoista mikä on pari kertaa toistunut testien tulosten top5:ssa on ollut kulta- ja kelloseppä. Mikä on siinä mielessä sopivaa kun nykyinen työ on samankaltaista pikkutarkkaa näpertelyä.
Viime talvena vihasin talvea melkein naurettavan paljon. Tänä talvena on ollut joko siedettävämmät pyöräilykelit tai viime talvena osittain kanavoin surun ystävän kuolemasta talven ja talvipyöräilyn vihaamiseen. Sinänsä "hassua", koska ystävä ei mikään talvifani numero 1. ollut, joten ajattelin jo että nytkö ystävän talviviha siirtyi minuun ystävän menehtyessä. No, on tässä vielä koko pitkä kevät aikaa taas alkaa vihata lunta ja jäätä. Mainittakoon vielä se, että minä rakastan talvea. Tai ainakin rakastin joskus.
Jossain määrin tuottavuus on pieni pakkomielle itselle. Tuntuu, että pitäisi tuottaa ja saavuttaa mahdollisimman paljon asioita vielä kun kerkeää. Kun on kokemusta lähipiirissä useamman oman ikäisen nuoren ihmisen kuolemasta niin sitä tajuaa elämän rajallisuuden liiankin hyvin eikä haluaisi tuhlata aikaa. Joskus myös iskee jopa suorituspaineet nauttia elämästä kun rupeaa liikaa miettimään, että eihän sitä voi tietää kauanko itsellä on aikaa jäljellä.
Alkaneelta vuodelta toivon paljon neulomista ja virkkaamista, kierrätyskangasprojekteja, enemmän luettuja kirjoja, kirjoittamista ja pelaamista. Haluaisin muistaa myös ylläpitää omaa henkistä (ja fyysistä) hyvinvointia. Olla lempeä itseäni kohtaan. Muistaa myös, että välillä on tärkeää olla tekemättä yhtään mitään eikä suorittaa vapaa-aikaa siinä pelossa, että "aika loppuu kesken".
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti