torstai 27. huhtikuuta 2017

Seinäruusuilua ja persoonallisuuksia

Ihan taas pari sanaa kahdesta kirjasta. Kiitos työssäoppimisen (mistä olen toki nauttinut kovin, mutta käy kunnon päälle) haluan viettää mahdollisimman suuren osan iltaa koomaillen peiton alla, kenties lukien. Itse tekstin tuottaminen onkin sitten tässä tilassa liikaa aivokapasiteettia vaativaa puuhaa.

Flora Rheta Schreiber: Sybil. Kiehtova, rankka. Ei herkimmille. Uteliaisuus siitä, voiko niin rikkinäisestä elämästä ja hajanaisesta persoonasta saada rakennettua kokonaista, piti kiinnostuksen yllä. Kerronnallisesti helppolukuinen, kielellä ei ole lähdetty leikkimään vaan pääpisteenä on Sybilin tarinan kertominen.

Stephen Chbosky: Elämäni seinäruusuna. Tämä olisi saattanut säväyttää enemmän jos ei olisi jo nähnyt elokuvaversiota. Elokuvassa osattiin luoda oikea tunnelma paremmin (mitä nyt muistelen, leffan näkemisestä on jo aikaa).



Ehkä säälittävimmät kirjakommentit minulta tämän kirjataideblogeilun aikana. No, lähes varmasti kesätöitä ei ole tiedossa niin jaksaa kesällä senkin edestä sitten lukea, kirjoittaa ja pohdiskella eri kirjoja. En tiedä, aivot jäätää pahemman kerran ja ulkona on satanut kohta koko talven lumet takaisin.

Pysykää terveinä ja olkaa kiltisti.

torstai 6. huhtikuuta 2017

Viimeisimmät #2

Gabriel Carcía Márquez: Sadan vuoden yksinäisyys. Ristiriitainen lukukokemus. Välillä tarina tuntui etenevän liian hitaasti, mutta kokonaisuutena ihan sopivaa vauhtia. Mukavalla tavalla outo kirja oudoilla tapahtumilla, joka kertoi erikoisen Buendían suvun tarinan. Vaikeuksia tuotti pysyä kärryillä Buendían suvun perinne nimetä kaikki jälkeläiset samaan tapaan. Täytyi pysähtyä miettimään vaikka, että kukas tämä olikaan niistä kymmenestä Aurelianosta. Lopusta erityisesti tykkäsin.



Amir & Khalil: Zahran paratiisi. Oli mainiota ja herättävää, todellisuuteen perustuvaa sarjakuvaa Iranin tapahtumista presidentinvaalien alla. Ei yhtä suuri ja mahtava kerronnallisesti ja taiteellisesti kuin esim. vaikka Craig Thompsonin sarjakuvaromaani Habibi, mutta tärkeä ja kiinnostava.


Stieg Larsson: Pilvilinna joka romahti. Olin malttamaton ja aloitin trilogian viimeisestä osasta, koska ensimmäistä ei juuri sillä hetkellä ollut kirjastossa. Tästä ei ole oikein mitään hyvää sanottavaa. Pitkäveteistä, epäuskottavaa, välillä eksytään liian tarkasti kuvailemaan turhia asioita tylsällä tavalla. Henkilöt jäi ontoiksi ja heihin oli vaikea saada yhteyttä. Ainut kenestä jaksoi edes vähän kiinnostuen lukea oli kahdesta murhasta syytetty Lisbeth Salander.

Dekkarit ei muutenkaan ole se mieluisin kategoriani ja tykkään lukea lyhyitä ja napakoita dekkareita. Sellaisia niiden kuuluisi olla, ei 700 sivun pituisia tiiliskiviä. Vaikka haasteeseeni listasin koko trilogian niin taidan 1. ja 2. osan tilalle vaihtaa jotkut aivan muut kirjat.

Ja jos vielä otetaan pieni katsaus missä mennään

1. Anne Frank - Nuoren tytön päiväkirja 2. Kjell Westö - Missä kuljimme kerran 3. Khaled Hosseini - Tuhat loistavaa aurinkoa 4. Stephen Chbosky - Elämäni seinäruusuna 5. Flora Rheta Schreiber - Sybil 6. Muriel Barbery - Siilin eleganssi  7. Torey Hayden - Tiikerin lapsi  8. Gabriel Garcia Marquez - Sadan vuoden yksinäisyys 9. Fjodor Dostojevski - Idiootti 10., 11. ja 12. Stieg Larsson - Millennium-trilogia 13. Kenji Fujimoto - Diktaattorin keittiömestari 14. Immaculée Ilibagiza - Elossa kertoakseen 15. Craig Thompson - Habibi 16. Amir & Khalil - Zahran paratiisi 17. J.R.R Tolkien - Húrinin lasten tarina 18. Leo Tolstoi - Sota ja rauha 19. William Shakespeare - Hamlet 20. Katja Kettu - Kätilö 21. Jung Chang - Villijoutsenet 22. Kate Atkinson - Elämä elämältä 

13/22