Villapaita ja vaatetuunauksia

Se on valmis! Eilen sain joulun jälkeen aloittamani villapaidan valmiiksi. Kerran kerkesin jo purkaa puoli paitaa kun paidan helma oli liian leveä ja lyhyt. Toisella yrityksellä tuli jo paljon parempi ja paita tulee varmasti eksymään päälle kunhan ilmat viilenee. 

Tänään puolestaan jouduin/pääsin korjailemaan miehen vaatteita joten sama oli kaivaa pari omaakin vuoroansa odottavaa projektia kaapista. Kahdesta mekosta lyheni helma ja yhdestä pooloneuleesta lähti  kuristava poolokaulus ja ompelin sivuhalkiot umpeen. Toinen mekko ja neule oli kirpparilöytöjä, joita ei sellaisenaan tullutkaan ikinä pidettyä ja toinen mekko pikamuotiketjun alelaarista jossa hiukan sama vika kuin noissa kirpparilöydöissä. 

Tuli taas todettua, ettei mekot oikein tunnu omalta jutulta, mutta ehkä niitä on hyvä olla pari kappaletta kaapissa silloin kun kerran viidessä vuodessa iskee joku oikosulku aivoissa ja mekko tuntuukin ihan hyvältä ajatukselta. Joku kiva jakkupuku tai muu vastaava olisi hyvä löytää niin olisi juhlavampiin juhliin jotain muuta päälle kuin mustat farkut ja joku hieman juhlavampi paita.

Se niistä vaatehöpinöistä. Oli mukava nyt viikonloppuna saada monia sellaisia asioita aikaan jotka on ollut jossain siellä "ehkä sitten joskus jos jaksaa" -listalla. Esimerkiksi kissojen raapimatolppa sai vihdoin uutta narua ympärillensä, aloitin kaappien järjestelyä jne.

Kesäkuu 2022 (loma)

Kaksi viikkoa töitä taas tehty lomilta paluun jälkeen joten nyt olisi varmaan hyvä hetki oksentaa tänne pienet lomamuistelut ja kuvaspämmit. Loma teki tehtävänsä ja motivaatiota töihin löytyy jälleen. Vain aavistuksen masentavaa, että jos työt jatkuu katkeamatta niin seuraava loma on vasta ensi kesänä, koska talvilomaa ei vielä seuraavana talvena tule minulla olemaan. 

Oli aika täydellinen loma kokonaisuudessaan. Paljon kotona pelaamista ja pötköttelyä ja kolme pientä reissua (tai ehkä Nummirockin voisi laskea vähän isommaksikin reissuksi kun kunnon festarimuuttokuorman kanssa lähdettiin toiselle puolen Suomea). Hyvää ruokaa, Suomen luontoa ja monta kaunista kesäyötä ja auringonlaskua. Perhettä, ystäviä ja hyviä keskusteluja. Mikäs sen parempaa.

Horizon Forbidden West oli myös mainio lomapeliksi. Molemmat sarjan pelit ovat olleet kauniita ja kivoja kokonaisuuksia ja niitä pelatessa tulee itsellekin luova ja inspiroitunut olo.

Ehkä annan kuvien puhua puolestaan, enkä ala sen enempää selittelemään.

Olin pitkään haaveillut, että lomalla jaksaisin tehdä suursiivouksen ja järjestellä kaappeja, mutta sen sijaan koti on vielä kaaottisempi kuin ennen lomaa, koska festarikamat edelleen lojuu osittain pitkinpoikin. Lomalla tuntui tarpeellisemmalta levätä kuin alkaa järjestelemään kaappeja. No, ei nuo hommat tuosta minnekään katoa, että tekee sitten kun huvittaa. Jos tavoitteeksi ottaisi, että ennen seuraavaa syntymäpäivääni kaikella tavaralla olisi oma paikka ja muutenkin koti olisi siisti niin voisi hyvällä mielellä järjestää vaikka pienet kekkerit.

Toissapäivänä olin tatuoitavana pitkästä aikaa mikä oli mukavaa. Oli ihana saada iholle muisto ystävästä. Loman ja tatuointiajan odottaminen olivat sellaisia mitkä keväällä auttoivat jaksamaan tiukoissa paikoissa. Nyt pitäisi keksiä uusia odotuksen kohteita. Potentiaalisia tatuointi-ideoita olisi valmiina 3 kpl mielessä, mutta ei niilläkään kiire ole. Ehkä ne synttärikekkerit on sitten se seuraava odotettava asia. Sitä ennen se, että saan aikaiseksi räjäyteltyä kodin järjestelmälliseksi.

 

Kyyninen optimisti

Viime kerrasta kun olen kirjoista täällä puhunut mitään taitaa olla pieni ikuisuus. Tuntuu, etten olisi tänä aikana kerennyt ollenkaan lukemaan, mutta alkoihan noita kerääntyä kun rupesin listaamaan luettuja kirjoja tähän postaukseen eri muistiinpanoistani. Suuri osa oli jonkin sortin self-help kirjoja joten säästän ne pari ei-self-help kirjaa seuraavaan kirjapostaukseen. Tämän aiheeseen liittymättömän kuvituskuvan jälkeen ajatukset kirjoista ja lopussa vielä pieni pätkä pohdiskelua vaikkei itse kirjamietteet kiinnostaisi.

Sylvia Löhken: Introt ja ekstrot - vastaparista voimapariksi. Tämä oli hyvä apu oman introverttiyden ymmärtämisessä. Ymmärsin, ettei introvertin tarvitse tarkoittaa samaa kuin olla huono sosiaalisissa tilanteissa. Ja ettei taukoamaton höpötyskään ole yhtä kuin hyvät sosiaaliset taidot.

Maaretta Tukiainen: Hyvän mielen taidot. Ihan kätevä opas siihen mistä kaikesta ne hyvän mielen taidot oikein koostuukaan. Ylipäätään se, että hyvä mieli voi olla taito missä pystyy opettelemaan paremmaksi oli hyvä muistutus.

Marika Borg: Rakastu elämääsi - 7 viikon kiitollisuusohjelma. Ehkä hieman ylipirteä ja teennäinen. Näin olen muistiinpanoihini kirjoittanut, en kyllä muista yhtään sen tarkemmin perusteluja tai mitään muutakaan. Siitä huolimatta (ja jo ennen kirjan lukemista) on tullut opeteltua kiitollisuutta ja kyllähän se on auttanut elämässä eteenpäin (monen muun asian lisänä).

Henrik Fexeus, Catharina Enblad: Reload - Palaudu fiksusti, hallitse stressiä. Luin tämän juuri sellaiseen hetkeen kun oli paljon meneillään elämässä joten osui juuri oikeaan kohtaan. Toki vähän tunnollinen suorittaja minussa nosti päätään tämän kirjan myötä ja aloin jo hieman stressaamaan välillä miten palautuisin vapaa-ajallani mahdollisimman tehokkaasti.

Luultavasti vaikka lukisin sata positiivista psykologiaa käsittelevää kirjaa tai tekopirteää live-love-laugh self-help opasta niin kyllä se pieni kyynisyys ja pessimismi minussa on ja pysyy. Nautin itseironiasta ja sarkasmista. Kun vaan osaisi pitää itseironian kohtuudessa eikä käyttäisi sitä liikaa "haukun itseäni ennen kuin muut kerkeää" -mentaliteetillä. Ainakaan en anna pessimistisyyden ja kyynisyyden niin paljoa enää vaikuttaa tekemiini päätöksiin tai siihen minkälaisena elämän näen.