maanantai 30. tammikuuta 2017
torstai 5. tammikuuta 2017
Näyteltyä elämää
Kate
Atkinsonin Elämä elämältä (päähenkilö Ursula Todd kuolee aina uudelleen eri tavoin johtuen erilaisista seikoista ja päätöksistä elämässä, samalla aloittaen elämän joka kerta alusta, syntymästä) oli m a h t a v a. Samaan aikaan kevyttä ja rankkaa luettavaa. Paljon asiaa, ajatuksia ja pohdittavaa. Jos
en olisi osannut keskittyä, tarinan pomppiva rakenne olis
saattanut tuntua häiritsevältä. En edes tiedä mistä aloittaa. Ursula oli... ihana. Samaistuttava. Sellainen hahmo kenestä olisin voinut jatkaa lukemista kirja toisensa jälkeen.
Shakespearen Hamlet.
Alku ja näytelmän keskivaiheet oli lemppareita, mutta lopussa alkoi
puuduttamaan ja tuntumaan lukeminen raskaalta.
Eli tältä näyttää tämän hetkinen tilanne "22 vuotta ja 22 kirjaa" -haasteessani. Luettu 7/22 ja kahdeksas menossa. Kjell Westöa yritin aloittaa ruotsiksi, mutta tajusin ruotsini olevan loppujen lopuksi sen verran ruosteessa, että parempi koittaa uudestaan suomeksi.
Ja vielä haasteeni ulkopuolelta Harry Potter ja kirottu lapsi -näytelmä. Olin kuullut niin paljon huonoa etukäteen, että yllätyin positiivisesti. Vähän hassu, mutta en kadu toivettani saada näytelmä joululahjaksi. Tietenkin olisi ollut paras nähdä millainen Kirottu lapsi oli näyteltynä.
