Töitä ja öitä

Olen elossa! Ainut asia mikä edellisen postauksen asioista on toteutunut on työt. Niihin se kaikki aika ja energia suurimmaksi osaksi on sitten mennytkin. Mutta olen viihtynyt! Intoa kirjoittaa on töiden lisäksi latistanut yli kuusi vuotta vanha hyvin hidas läppäri. Töiden lomassa olen tässä noin kahdeksassa kuukaudessa kerennyt:

- Viettää yön teltassa lammen rannalla

- Nauttia kesästä piknikillä

- Viettää aikaa ystävien kanssa

- Neuloa elämäni ensimmäisen villapaidan joka myös näyttää villapaidalta

Tämän enempää en saa aivoistani irti tällä kertaa tähän tekstiin. Onpahan ilmoitettu tännekin olemassa olostani. Olisi mukavaa herätellä henkiin kirjoitus- ja lukuharrastusta. Ja tallentaa taas valmiista käsityötekeleistä kuvia jonnekin.

Toiveet vuodelle 2021

Vuosi 2021 alkoi hyvin nopeasti. Ennen vuoden vaihtumista mietin hieman asioita mitä tältä vuodelta toivoisin ja ne oli:

• Nummirock, liput ostettu jo yli vuosi sitten. Sattuneista syistä viime kesänä ei päästy festaroimaan.  
• Kirjojen luku omasta hyllystä, viime vuonna tuli hamstrattua kirjoja jonkin verran joten nyt olisi tavoitteena jopa lukea niitä. Eipä tarvitse kirjastossa käydä altistuttamassa itseään tai muita koronariskille.
  
• Luovuus. Ja "automaattiohjauksella" elämistä vähemmälle. Olen jo pidemmän aikaa silloin tällöin ikävöinyt luovuutta. Ja samalla olen suorittanut elämää automaattiohjauksella. Toki tykkään paljon kaikesta tylsästä ja turvallisesta, mutta liika on liikaa.
• Töitä
  

 

Kissojen ja läheisten toivon pysyvän terveinä, mutta siihen en paljoa voi itse vaikuttaa. En kyllä siihenkään, että järjestetäänkö Nummi vai ei. Juuri nyt kelpaisi lämmin kesäilta, ystävät, kuoharilasillinen tai pari ja piknik-eväät. Sen sijaan kirjoittamisen lomassa tuijotan ulos pimeyteen orvon näköisiä koivujen oksia joista on plussakelin ansiosta lumet sulaneet/tippuneet pois. Pääni yläpuolelta kissojen kiipeilypuusta sentään kuuluu kissan söpöä pientä nukkumistuhinapuhinaa.

 

Postauksen kuvat on viime viikonloppuiselta reissulta kavereiden luokse. Oli virkistävää nähdä ei-niin-jokapäiväisiä maisemia ja kavereita.