Sarah Waters: Yövartio. Tapahtumat
alkaa vuodesta 1947 mistä jatkuvat ajassa taaksepäin vuoteen
1941. Ehkä tämän käänteisen aikajärjestyksen tai kuumeilun ja
sairastelun takia olin alussa hieman ulapalla. Mitä nämä ihmiset
ovat ja miksi nämä tekevät asioita joita tekevät? Parannuttua
pääsin paremmin vauhtiin, eikä kauaa kestänyt kun kirja oli jo
hotkittu läpi.
Sodan
runtelema englanti antoi sielun tarinalle ja henkilöt oli mainiosti
kirjoitettuja. Lopulta mahtava kirja vaikka alkuun saattoi mielessä
pyöriä epäileviä ajatuksia. Epäilyksiä aiheutti esim. ennakkoluulot miten aiheet sota ja rakkaus (samaa sukupuolta olevaan) on osattu yhdistää. Viimeiselle sivulle päästyäni
selasin lopun tyhjiä sivuja epäuskoisena, ei tämä vielä voi
loppua.
John Boyne: Poika raidallisessa pyjamassa. Elokuvan olen
nähnyt joskus aikoja aikoja sitten ja kirja ei lumonnut samalla
tavalla. Kirjan 9-vuotias Bruno tuntui niin naiivilta (vaikka
johtuikin kasvatuksesta) ja kaikki henkilöt ja tapahtumat jäivät
jotenkin kapeiksi kirjan vähäisen sivumäärän takia. Toisaalta
tämä olikin nuortenkirja joissa ei yleensä olekaan tapana jäädä
kiertelemään ja jaarittelemaan. Tekstin yksinkertaisuudesta huokui
nuortenkirjamaisuus. Ja sitten taas toisaalta se ehkä juuri kuvastaa
kuinka yksinkertaisia ja viattomia lapsen elämä ja ajatukset voivat
olla vaikka asuisi keskitysleirin vieressä.
Vaikka
elokuvan näkemisestä on hyvin monta vuotta (en uskalla edes arvata
kuinka monta), muistan sen fiiliksen mikä tarinaan oli saatu.
Aikaansa kuvaava ja uskottava. Kirjan ja elokuvan loppuratkaisut
eriävät hieman, tykkäsin enemmän elokuvan lopusta joka oli
dramaattisempi.

Ei kommentteja:
Lähetä kommentti