Gabriel Carcía Márquez: Sadan
vuoden yksinäisyys. Ristiriitainen lukukokemus. Välillä tarina tuntui etenevän liian
hitaasti, mutta
kokonaisuutena ihan sopivaa vauhtia. Mukavalla tavalla outo kirja
oudoilla tapahtumilla, joka kertoi erikoisen Buendían suvun tarinan.
Vaikeuksia tuotti pysyä kärryillä Buendían suvun perinne nimetä
kaikki jälkeläiset samaan tapaan. Täytyi pysähtyä miettimään
vaikka, että kukas tämä olikaan niistä kymmenestä Aurelianosta.
Lopusta erityisesti tykkäsin.
Amir & Khalil: Zahran
paratiisi. Oli mainiota ja herättävää,
todellisuuteen perustuvaa sarjakuvaa Iranin tapahtumista
presidentinvaalien alla. Ei yhtä suuri ja mahtava kerronnallisesti
ja taiteellisesti kuin esim. vaikka Craig Thompsonin sarjakuvaromaani
Habibi, mutta tärkeä ja kiinnostava.
Stieg Larsson: Pilvilinna
joka romahti. Olin malttamaton ja aloitin trilogian
viimeisestä osasta, koska ensimmäistä ei juuri sillä hetkellä
ollut kirjastossa. Tästä ei ole oikein mitään hyvää sanottavaa.
Pitkäveteistä, epäuskottavaa, välillä eksytään liian tarkasti
kuvailemaan turhia asioita tylsällä tavalla. Henkilöt jäi
ontoiksi ja heihin oli vaikea saada yhteyttä. Ainut
kenestä jaksoi edes vähän kiinnostuen lukea oli kahdesta murhasta
syytetty Lisbeth Salander.
Dekkarit
ei muutenkaan ole se mieluisin kategoriani ja tykkään lukea lyhyitä
ja napakoita dekkareita. Sellaisia niiden kuuluisi olla, ei 700 sivun
pituisia tiiliskiviä. Vaikka haasteeseeni listasin koko
trilogian niin taidan 1. ja 2. osan tilalle vaihtaa jotkut aivan muut
kirjat.
Ja jos vielä otetaan pieni katsaus missä mennään
1. Anne Frank - Nuoren tytön päiväkirja 2. Kjell Westö - Missä kuljimme kerran 3. Khaled Hosseini - Tuhat loistavaa aurinkoa 4. Stephen Chbosky - Elämäni seinäruusuna 5. Flora Rheta Schreiber - Sybil 6.
13/22
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti